Affordanssi

Affordanssi on psykologi ja filosofi James J. Gibsonin alun perin esittämä teoria, joka selittää havaitsemista, kognitiota, ympäristön ja sen sisältämien objektien arviointia. Affordanssi-käsitettä sovelletaan havaintopsykologiassa, kognitiivisessa psykologiassa, ympäristöpsykologiassa, teollisessa muotoilussa, ihmisen ja tietokoneen välisen vuorovaikutuksen (HCI) selittämisessä sekä tekoälyteorioissa. Affordanssin suomenkieliseksi käännökseksi on esitetty tarjoumaa^[1].

Gibsonin teoria perustuu visuaaliseen näköhavaintoon, joka mahdollistaa havaitun informaation kognitiivisen prosessoinnin ja sen perusteena olevan toiminnan ympäristössä. Havaittuja toiminnan mahdollisuuksia Gibson kutsuu affordansseiksi. Myöhemmin affordanssin merkitys tarkentui toiminnan mahdollisuuksiksi, joista toimija on tietoinen.^lähde? Gibson käsittelee kuitenkin affordansseja laajassa mittakaavassa erityisesti ekologisen ympäristön kannalta. Osa affordansseista on hyödyllisiä kuten taas osa joko suoraan tai epäsuorasti vahingollisia.

Esimerkiksi mikäli tuoli viedään kaltevalle ja epätasaiselle pinnalle, se saattaa kaatua ja sille nousija voi loukata itsensä. Teorian ymmärtämisen kannalta on välttämätöntä erottaa kaksi tekijää: havainnoitsija ja objekti. Hyvänä esimerkkinä käy vaikka kuinka ihminen (havainnoitsija, toimija) on ajan saatossa muokannut ympäristöään (objekti) ja erilaiset sivilisaatiot ovat pääseet kehittymään sitä mukaa kun teknologia (työvälineet) on kehittynyt. Gibson viittaa Wittgensteiniin kun hän puoltaa toiminnan luokittelun vaikeutta. Esimerkiksi tuolin ensisijainen affordanssi on istuminen. Toisaalta tuolille voi myös nousta tai sitä voi käyttää tavaroiden väliaikaisena säilytyspaikkana. On helppo löytää tuolille lukuisia muitakin käyttötarkoituksia. Affordanssi -käsite ei siis tarkoita ainoastaan havainnoitsijan objektin käsittelyn luokittelykykyyn liittyviä mahdollisuuksia ensisijaisen tarkoituksen mukaisina, vaan aivan kaikkea mihin esineitä, ilmiöitä tai asioita voi käyttää, jalostaa tai hyödyntää riippumatta niiden ensisijaisista affordansseista.^[2]

1. ↑ Affordanssi Tieteen termipankki. 10.2.2016. Viitattu 2.9.2023.
2. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä The.ecological.approach.to.visual.perception ei löytynyt